...siis se mieliala... Nyt on taas niin mukava olo. Pienestä se tulee. Ei sen tarvitse olla sen kummempaa, kuin että mies pyysi illalla kainaloonsa! (Kun usein (en siis sano että aina, mutta usein) se olen ollut minä joka kysyy et pääsiskö...) Siinä kainalossa olikin sitten mukava jutskata ihan näitä arkisia huolia ja ihmetyksiä, suunnitela kesälomaa. Perjantainen juttelumme oli saanut miehenkin hieman paremmalle mielelle, mikä oli tietenkin mukava kuulla.
Siihen turvalliseen syliin oli niin mukava illalla nukahtaa... Harmi, ettei siitä voinut nyt aamulla herätä :) kun sänkyymme ja väliimme ilmestyi yöllä pari mukeloa.
Mukavaa tiistaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti