Hmm... Kuluneen kevään aikana olen joutunut paljon miettimään eron mahdollisuutta. Itse en sitä edes harkitse, mutta onhan se täytynyt miettiä valmiiksi jos mies sanoisikin haluavansa erota... Minusta ero ei ole ratkaisu, minusta se on vain ongelmien pakenemista. Etenkin meidän tilanteessa, kun perusasiat kuitenkin on hyvin. Vain tunteet ovat hiljaa hiipuneet, mutta niitä kuitenkin on (ainakin niin mieheni sanoo) ja mukaan mahtui hetkeksi kolmas. Seksi on suoraan sanoen loistavaa. Suhteessamme ei ole henkistä tai fyysistä väkivaltaa eikä päihteiden käyttöä. Talous on ok ja ihanat lapset. Mielestäni siinä on syytä taisteluun. Valtavaan taisteluun. Olemme kuitenkin yhdessä lapset tänne maailmaan halunneet ja tuoneet ja minusta he ovat myös yksi suurimmista syistä pysyä yhdessä ja päästä yli ongelmista. Olemme heille luvanneet ehjän kodin heitä tänne tuodessamme...
Pitääkö jättää jos pettää?
Parisuhdeterapetti Kari Kiianmaa vastaa (City-lehti, nro 7/2008): "Jos on asuttu yhdessä vain muutama kuukausi, niin onhan tämä huono aloitus. Silloin pitää olla realisti: jos jatketaan yhdessä edessä, voi olla vielä kovempi pudotus. Pidempi parisuhde voi hyvin pettämisen jälkeen jatkua. Se vaatii molemminpuoleista halua jatkaa ja omien vihatunteiden käsittelyä."
Mielestäni parisuhteen eteen kannattaa tehdä töitä. Se palkitsee ajan kanssa. Koska mieheni on sellainen, että hänen kanssaan voin yhdessä työskennellä ongelmien ratkaisemisen eteen, niin ne ongelmat todella kannattaa ratkaista. Ja kuten Kiianmaakin sanoo, niin suhde voi pettämisen jälkeen jatkua. Kun aukaisemme solmut yhdessä, niin meistä tulee vahva pari - pari jota mikää ei kaada!!! Aikaa se ottaa ja varmaan vielä monet itkut, mutta minä olen siihen valmis...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti