Jälleen on hetki ehtinyt vierähtää edellisestä kirjoituksesta, mutta kukapa sitä nyt lomalla jaksaisi... Ollaan siis koko perhe lomilla, tai mitä nyt tänään saatettiin esikoinen haikein mielin koulutielle ja sitä kautta arkikin tuli lomallemme mukaan. Halusin nimenomaan osan lomastani tähän koulun alkuun, että voin olla edes hetken aikaa täällä huolehtimassa... Äitin ja isin vauva on nyt siis iso!! Niin ne vuodet vierii.
Mutta palataanpa pari viikkoa taaksepäin - loman alkajaisiksi vietiin koirat ja lapset hoitoon ja miehen kanssa kaksin suunnattiin festareille omalle "minilomalle". Joka olikin oikein onnistunut ja tuli ihan tarpeeseen. Oli mukava nauttia rauhallisista aamuista kun lapset ei kilju aamupalaa, oli ihanaa nauttia hotellin valmis aamupala jne... Olla vain ihan kaksin!
Sitten onkin kierretty koko sakin kanssa huvipuistoa yms sekä nautittu auringosta mökillä. On ollut oikein rentouttavaa ja ihanaa! Ollaan saatu jälleen jutella asioista ja tapahtuneesta ja niin se vaan on, että aika parantaa hiljalleen... On ollut mukavaa huomata jo ihan todellista muutosta miehen olossa ja tekemisissä sekä sanoissakin. On suunniteltu innoissamme (tai siis minä enemmän, kun mies ei osaa etukäteen samalla lailla iloita kun suunnittelemamme ei vielä ole varmaa...) tulevaa, suurta muutosta elämässämme. Siis yhteistä muutosta jota kumpkin tavallaan tuntuu odottavan.
Toki täytyy minun myöntää, että edelleen aika herkästi "epäilen" jos on jotain hiemankin poikkeavaa, vaikkei se oikeasti ole mitään. Mutta niin kai se menee, että aikansa se ottaa ennenkö esim tietsikkahuoneen oven kiinni laittaminen ei saisi minua heti ajattelemaan, että kelleköhän siellä nyt kirjoitetaan...??? Tyhmää, tiedän, mutta minkäs niille aatoksilleen voi.
Mutta on ollut todella mahtavat 2 viikkoa ja on nautittu toisistamme ja lapsista ja lomasta!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti