Mummon hautajaiset olivat rapsakassa kolmenkymmenen pakkassäässä. Hieman siis paleli. Mutta tilaisuus oli kaunis vaan niin surullinen. Vanhempi lapsemmekin totesi kirkossa, että meillä taisi tämä joulun alku olla hieman surullinen...
Itsellä on tunteet menny joulun aikaan laidasta laitaan. Pienimmätkin pettymykset/vastoinkäymiset purkautuvat itkuna ja jupinana miehelle. Noh, kai se on vaan surtava ajan kanssa. Aikanaan helpottaa.
Aattona Joulupukki kävi ja lapset olivat innoissaan lahjoista. Äitikin sai pinkit reinot <3 Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi - kuten aina ennenkin.
Sittenpä sairastelinkin loppupyhät jossain vatsapöpössä. Väliviikko menee töissä ja vuodenvaihdetta odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti